Akaa - Äänekoski

     ja kaikki Suomen kunnat aakkosjärjestyksessä siinä välissä

Kaikki alkoi kesällä 1998, jolloin näin elämäni ensimmäisen koppimopon . Kolmipyöräisiä oli näkynyt jo aikaisemminkin, mutta tällainen nelipyöräinen, kaksipaikkainen oli ihan uusi tuttavuus. Pysähdyin ihmettelemään kapistusta ja siitä nousi 80+ herrasmies. Saattoi hän olla upseerikin mutta sitä en kysynyt. Hän kertoi, ettei vekottimen ajamiseen tarvitse edes ajokorttia. No ajat ovat muuttuneet. Mopoauton ajokortin hankin 2010.

Ihastuin ajokkiin oitis ja suunnitelma eläkepäivien harrastuksesta syntyi lähes välittömästi. Suomi on kaunis maa. Miksi eläkkeellä lähtisi etelän hiekkarannoille löhöämään. Miksei tutustuisi Suomeen oikein kunnolla. Ajelisi pikkuteitä koppimopolla ristiin rastiin, esim. Suomen kunnat aakkosjärjestyksessä. Silloin kuntia oli yli neljäsataa ja ensimmäinen kunta oli Alahärmä. Välillä kuntaliitoksia tehtiin niin vauhdikkaasti, että matkareitiltä hävisi kymmenkunta kuntaa vuodessa. Näin kävi myös Alahärmälle, josta piti aloittaa. Joku sote-suunnitelma uhkasi hävittää kuntia sellaisen määrän, että aloin vertailla taksikyytien hintaa koppimopon hintaan

Tällainen matka tulee tietysti jollakin tavalla dokumentoida. Aluksi ajattelin, että voisin ostaa jonkun matkamuiston mutta kun arvelin kuinka paljon ne veisivät tilaa, luovuin ajatuksesta ja seuraava ajatus oli postikortti, jossa on kunnan nimi. Ongelmaksi tuli Jyväskylän maalaiskunta. Tikkakoski ja Vaajakoski -postikortteja kyllä löytyi, muttei Jyväskylän maalaiskunta -postikorttia. Aika on hoitanut tämän ongelman, mutta ennen sitä olin jo päätynyt toiseen ratkaisuun. Otan jokaisesta kunnasta kiven, kirjoitan siihen permanenttussilla kunnan nimen ja laitan sen talomme kivijalan viereen. Tulee aika komea kiveys. Sen voisi vieläkin toteuttaa mutta ruohon leikkuu ja lumityöt ovat alkaneet tuntua aika rankoilta ja jos muutamme ennen Äänekoskella käyntiä niin mitä minä sitten teen niillä kivillä. Niinpä ratkaisuksi tuki tämä blogi. Otan kuvia matkan varrelta ja kerron kokemuksista.

Blogin etuna on myös se, että muutkin pääsevät osallisiksi reissusta. Kirjoittamiseeni voi vaikuttaa esim. sponsoroimalla. Harrastan hyvin avointa tekstimainontaa. Aina kun joku tarjoaa lounaan, yösijan, dieseliä tai korjaa kulkupeliäni kerron hänestä/firmasta. Toinen tapa vaikuttaa on kertoa mielenkiintoisista paikoista ja tapahtumista niiden pikkuteiden varrella, joita pitkin risteilen. 

Tarkoitus oli päästä ajamaan reissua jo heinäkuussa. Koppimopon myyjä kertoi, että vekotin on kunnossa. Sen voi katsastaa. Tuskin tulee ongelmia. No minähän uskoin. Ei olisi pitänyt. Olisi pitänyt sanoa, että käypä katsastuttamassa ja tehdään kaupat vasta sitten. Nyt tiedän, että autokauppias valehtelee, jos sen huulet liikkuu. Käytin katsastuksessa ja sain pitkän korjauslistan. Vekotinta korjasi kaksi korjaamoa yhteensä yli 7 viikkoa ja silti siellä on vielä jotain säädettävää.  Mutta nyt sillä ainakin saa ajaa.Reissu pääsee alkamaan.