Porvoo

 

Esihistoriallisia löytöjä Porvoosta on tavattu kivikauden lopulta saakka. Nimistön perusteella alueella on ollut rautakaudella suhteellisen vahva suomalaisasutus. Ruotsalaisasutus sai alkunsa 1200-luvun lopulla ja 1300-luvulla. Kaupunkioikeudet Porvoo sai keskiajalla 1380. Silta Porvoonjoen yli rakennettiin 1421. Venäläiset polttivat kaupungin 1500-luvulla pariinkin kertaan ja se menetti kaupunkioikeutensa. Ne palautettiin 1602. Venäläiset polttivat kaupungin myös isonvihan aikana ja 1760 suuri osa kaupungista paloi Vuorikadulla alkaneessa tulipalossa. Vanha Porvoo rakennettiin uudelleen keskiaikaisen asemakaavan mukaisena ja nyt sinne tuli myös kivirakennuksia. Porvoo on ollut mukana Suomen historian käännekohdissa. Siellä pidettiin valtiopäivät keskellä Suomen sotaa. Säädyt antoivat Venäjän keisarille uskollisuudenvakuutuksen ennen kuin Haminan rauhassa Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Onkohan Putin lukenut historiaa ja ajatteli kokeilla samaa Ukrainan kohdalla. Historiasta voi toki oppia mutta ihan noin suoraviivaisesti sitä ei voi käyttää. Rakennukset, joissa nämä Suomen historian merkittävät asiat tapahtuivat, ovat edelleen olemassa. Vanha Porvoo ja 1840-luvulla perustettu empirekaupunki ovat näkemisen arvoisia. Meitä viehätti myös Porvoonjoen varrella oleva satama-aittojen rivi. Tuttava kertoi, miten hänen matkojensa kohokohta oli Brunbergin tehtaan myymälä. Sinne yritimme ehtiä mutta lauantaina kauppa meni kiinni niin aikaisin eikä se sunnuntaina edes ollut auki, joten herkut jäivät saamatta.  Porvoossa ovat vaikuttaneet useat taitelijat. Suomen kansallisrunoilija J.L.Runeberg ja kuvataitelijoista kannattaa mainita Walter Runeberg, Albert Edelfelt ja Ville Vallgren. Suomalaisen taideteollisuuden uranuurtajan Louis Sparren Iris-tehdas perustettiin Porvooseen 1897. Uudempia kuuluisuuksia ovat Maria Lund, Kaisa Leka ja Remu Aaltonen, jonka poikani oppi tuntemaan lapsena Remu-setänä, kun reissukaveri soitti hänen musiikkiaan. 

Myös Porvoossa pohditaan ensi vuoden talousarvion kehystä. Jo toukokuun kokouksessa oli hyväksytty talouden tuottavuus- ja tasapaino-ohjelma. Kunnallisveroon ei esitetä muutosta. Kehykseen sisältyvät suunnitelmat alijäämäisistä talousarvioista useiksi vuosiksi. Siihen on toki varaa, koska viime vuosi oli ylijäämäinen. Valtuustoaloitteita tehtiin Porvoonjoen laadun parantamiseksi. Lahti ja Porvoonjoen varrella olevat muut saastuttajat vaikuttavat Porvoonjoen veden laatuun. Tilanteen parantamiseksi pitäisi aloitteen mukaan perustaa työryhmä, johon kutsuttaisiin mukaan Hämeen ELY-keskus. Myös linja-autopysäkit odottavat aloitteentekijän mielestä uusimista.

Matkan varrella on lukemattomia kertoja nähty liikennemerkki, joka  varoittaa kallioleikkauksesta putoavista kivistä. Niihin on suhtautunut vähän siihen tyyliin, että varoittaa pitää, koska se vapauttaa tienpitäjän ainakin osasta vastuuta. Olemme myös todistaneet, miten leikkauksia on viime vuosina ja tänäkin kesänä vahvistettu. Silloin tällöin uutisissa on ollut mainintoja pudonneista kivistä. Vaarunvuoren leikkauksissa on nyrkinkokoisia kiviä ojassa. Toki, jos sellainen putoaisi koppimopon päälle, katto menisi pieniksi gippeleiksi. Vasta, kun näimme tuon koppimopon kokoisen kalliosta irronneen lohkareen Luhangassa tien sivussa, tieto vaarasta meni selkäytimeen saakka. Lohkare on aidattu muovinauhalla, joten tilanne on tässä kohtaa hallinnassa. Mutta Vaarunvuori oli vielä edessäpäin.

 

 Seuraavana olisi Posio. Kelikamera kertoo, että siellä pientareet ovat jo lumen peitossa. Viime syksyn seikkailut sohjoisilla ja jäisillä teillä ovat vielä sen verran hyvässä muistissa, ettei niitä kokemuksia halua ehdoin tahdoin uusia. Siksi Posiolle lähdetään, kun keväällä lumet ovat sulaneet. Tein keväällä mahdollisimman optimistisen hahmotelman siitä, mihin saakka ehkä voisimme päästä ajelukauden aikana. Yllättäen ajoimme juuri ne kunnat. Koppimopo pysyi suurimmaksi osaksi ehjänä ja isompi korjaus tehtiin niin nopeasti ja oivaltavasti, ettei tarvinnut odottaa varaosien saapumista ties mistä asti. Kiitokset korjaamolle. Lukijoillemme toivotamme hyvää syksyä, hauskaa joulua, onnellista uutta vuotta, nautinnollisia talvipäiviä, kaunista kevättä ja iloista pääsiäistä. Sitten ehkä pääsemme todistamaan kevään tuloa Lappiin.