Hauhon vaakunaan on kuvattu neljä oravaa. Kuva viittaa verokapinaan vuodelta 1329. Kuningas Maunu Eerikinpoika määräsi Suomen piispalle Pentille maksettavan palkan suuruudeksi jokaiselta suvulta neljä turkisnahkaa. Asukkaat kieltäytyivät maksamasta, minkä vuoksi paavi julisti hauholaiset pannaan. Pannaan julistetut eivät saaneet ajaa partaansa eivätkä leikata tukkaansa. Tämäkin verokapina päättyi siihen, että piispa sai palkkansa.
Hauholla on ollut asutusta jo kivikaudella. Nykyinen asutus periytyy rautakaudelta 500-luvulta. 1400-luvulta on asiakirjoissa mainintoja useammastakin Hauhon kylästä. Hauholainen nuoriso käyttäytyi holtittomasti jo 1800-luvulla. Ylioppilas Eric Gustaf Ehrstöm piti matkapäiväkirjaa 1811. Hän oli ihmetellyt, miksi nuoria tyttöjä ja poikia oli kirkonmenojen aikana jalkapuussa. Häpeärangaistuksen ansaitsevana holtittomuutena pidettiin tuohon aikaan sitä, että nuoret olivat juhannuspäivänä saarnan aikana viskelleet toisilleen kukkia. Juice Leskinen on on kunnioittanut paikkakuntaa tekemällään laululla. Hauhon nimi on laulun mukaan perua jenkin ja germaanin ihmettelyistä.
Matkan varrella kiinnitti huomiota leppien ja pajujen ruskettuneet lehdet sekä Lounais-Suomen koivukujien koivujen riutunut ulkonäkö. Ovatko puut kärsineet helteistä vai onko niihin iskenyt jokin tauti. Ilmastonmuutosta vai ihan kotimaista riesaa?