Pyhtää

 

Susikopinharjulta oli löytynyt idolinkatkelma. Kaivauksessa idolikatkelmia löytyi lisää. Joukossa oli sellaisia katkelmia, joiden kaltaisia ei aikaisemmissa löydöissä ole esiintynyt. Trollbergin asuinpaikka ajoitettiin kivikauden loppuun tai varhaismetallikauden alkuun. Pyhtää seurakunta mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1380. Silloin se oli nykyistä suurempi. Turun rauha jakoi kunnan kahtia. Pyhtää jäi Venäjän puolelle ja joen länsiosasta tuli Ruotsinpyhtää, joka myöhemmin liitettiin Loviisaan. Luontomatkailija voi valita Itäisen Suomenlahden kansallispuiston, Valkmusan kansallispuiston ja Strukan kanavan käsikäyttöisten sulkujen välillä. Kanava johtaa kirkonkylästä Suomenlahdelle. Ohiajelijaa ilahdutti kunnan tekemä työ vieraslajien hävittämisessä. Niitä ei juurikaan sattunut silmään kunnan alueella.

Pyhtää on itäisin kaksikielinen kunta Suomessa. Ruotsinkielisiä on enemmän kirkonkylän seudulla. Väestön painopiste on lähempänä Kotkaa. Siksi ehkä valtuusto kokoontuu Huutjärven koululla. Pihalla on ilahduttavan monipuolisesti liikuntavälineitä. Kesäkuun kokouksessa edustajavalintojen lisäksi käsiteltiin tilinpäätös ja Siltakylän-Heinlahden asemakaavamuutos. Kesäasuntojen korttelialue muuttuu omakotirakentamisen korttelialueeksi. Etätyön yleistymiseen ilmeisesti uskotaan vankasti. Pyhtää on poikkeus pikkukunnissa. Sen asukasluku on säilynyt melko vakaana. Valojen sammuttamisen ajankohtaa Puolangan malliin ei kannata edes laskea.

Puumala

 

Keriniemen alueella kokeiltiin maatutkan hyödyllisyyttä arkeologisissa tutkimuksissa. Kukonharjaan venäläiset rakensivat Suvorovin sotakanavat länsirajansa puolustamiseksi 1790-luvulla. Eipä aikaakaan niin puolustuslinja jäi aika kauas länsirajasta, kun raja siirtyi Tornion- ja Muonionjoelle. Puumalan salmen ylittävä 781 m pitkä silta korvasi lossiliikenteen. Siltatornissa toimii kahvila. Ihailimme sitä torilta samalla, kun katselimme ohittavia laivoja. Höyrylaivaristeilyllekin olisi ollut mahdollisuus. Satoi sen verran reippaasti, ettemme edes harkinneet. Koko matkan Mikkelistä Imatralle saimme toki ihailla Saimaan maisemia. Vettä ja vihreää, eikä siihen edes kyllästy. Käyntiämme edellisenä päivänä oli vietetty Puumalapäivää.

Uusi valtuusto pääsi paitsi tekemään vaalikauden pakolliset valinnat ja käsitteli myös tilinpäätöksen. Se oli ylijäämäinen. Uutisissakin kerrottiin, että kesäasukkaiden kiinteistöveroilla on kunnan taloudelle suuri merkitys. Laatuasuminen onkin yksi Puumalan painopistealueista. Siihen liittyen kaavoitetaan omarantaisia tontteja ja helpotetaan vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi. Kuuluisin puumalalainen lienee laulun Nestori Miikkulainen, joka oikeasti oli Nestori Reponen. Hän soitteli norpalle haitaria eikä huuliharppua. Seppä-Nesto oli notkea mies ja hauskutti lapsia heittämällä jalkansa niskan taakse.